Sähkön hintakatto on aihe, joka on herättänyt laajaa keskustelua viimeisen reilun vuoden aikana.
Hintakatto viittaa mekanismiin, jossa sähkön hinta ei saa nousta tietyn rajan yläpuolelle.
Tällainen järjestelmä voi perustua esimerkiksi valtion tai sähköyhtiöiden päätöksiin. Keskusteluissa on esiintynyt useita malleja hintakaton toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi Norjan ja Hollannin mallit.
Käytännössä hintakaton avulla pyritään suojelemaan kuluttajia korkeilta sähkön hinnoilta, joita esiintyy varsin usein.
Esimerkiksi marraskuussa 2023 sähkön hinta kävi jopa 100 snt/kWh:ssa hetkellisesti. Tällöin sähkön hinta on 10-20 kertainen sen tyypilliseen hintaan nähden.
Hintakaton nurja puoli
Sähkön hintakatto kuulostaa kivalta ajatukselta. Mutta tämä voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa kuluttajien motivaatio sähkön säästämiseen heikkenee.
Monilla kuluttajilla on pörssisähkösopimus, joka edellyttää aktiivista sähkön hinnan seurantaa. Kun hinta on korkea, sähkön kulutusta tulee välttää. Ja kun hinta on matala, kulutusta voi lisätä.
Jos hintakatto otetaan voimaan, on tärkeää, että siinä säilyy jonkinlainen “porkkana” sähkön säästämiseen, erityisesti ottaen huomioon suuret riskit tehopulan suhteen talvikaudella.
Valtiontalous kärsii
On myös huomioitava, että sähkön hintakatto voi aiheuttaa taloudellisia haasteita valtiontaloudelle. Esimerkiksi 20 sentin hintakatto kilowattitunnilta voi johtaa leikkauksiin, veronkiristyksiin tai lisävelanottoon.
Lisäksi se voi hyödyttää eniten niitä, jotka kuluttavat paljon sähköä, eli yleensä varakkaampia kotitalouksia.
Hallitus on jo tehnyt päätöksiä kotitalouksien sähkötukien suhteen, kuten sähkövähennysten ja sähkötukien tarjoamisen sekä tilapäisen sähkön arvonlisäveron alentamisen.
Nämä toimenpiteet ovat/olivat voimassa tietyn ajan ja niillä pyritään helpottamaan kuluttajien sähkölaskujen maksua.
Moni silti kannattaa hintakattoa
Kuluttajaliiton kyselyn mukaan 78% suomalaisista kannattaa sähkölle hintakattoa. Kuluttajaliitto on korostanut hintakaton merkitystä, ottaen huomioon monien kotitalouksien taloudellisen tilanteen ja sähkön hinnoittelun vaikutukset heidän elämäänsä.
Kokkolan Energia on esimerkki yhtiöstä, joka on oma-aloitteisesti tarjonnut alueensa asukkaille sähköä tiettyyn takuuhintaan. Tällainen yhtiökohtainen malli voi olla yksi ratkaisu hintakaton toteuttamiseen.
Kun puhutaan sähkön hintakatosta, on tärkeää huomioida eri näkökulmat ja se, miten se vaikuttaa niin kuluttajiin, valtiontalouteen kuin ympäristöönkin. On myös olennaista ymmärtää, että hintakatto ei ole ainoa ratkaisu sähkön hintojen hallintaan, vaan osa laajempaa keskustelua ja toimenpidevalikoimaa.
