Suomen sähköntuotannon maisema on kokenut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, käyttö on kasvanut tasaisesti, tarjoten uusia mahdollisuuksia sähkön tuotannossa. Tämä kehitys on ollut vastaus sekä globaaliin ilmastonmuutoksen haasteeseen että kansallisen energiapolitiikan uudistamistarpeeseen.
Samalla Suomi on pitkään luottanut sähkön tuonnissa naapurimaihinsa, kuten Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään. Ukrainan sota ja siitä seurannut Venäjän tuontisähkön äkillinen katkeaminen ovat kuitenkin korostaneet energian omavaraisuuden tärkeyttä. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua sähköntuotannon tulevaisuudesta ja tarpeesta monipuolistaa tuotantomuotoja.
Artikkelissa tarkastellaan Suomen sähköntuotannon nykytilaa ja sen kehitystä eri energiamuotojen näkökulmasta. Käsittelemme mm. ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa.
Aurinko- ja etenkin tuulivoiman nopea kasvu ovat merkkejä siitä, että Suomi on ottamassa askelia kohti tulevaisuuden energiaratkaisuja. Tämä artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, miten Suomi tuottaa sähköä tänä päivänä ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voi tarjota.
Vuonna 2022 Suomen sähkön kokonaiskäyttö oli 82 TWh, josta suurin osa tuotettiin kotimaassa. Sähkön huippukulutus tammikuussa 2022, 14 058 MW, osoittaa selvästi, miten kriittinen sähkön riittävyys on maan taloudelle ja kansalaisten arjelle. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden osuus ylitti 50 %, ja hiilidioksidivapaa sähkö muodosti lähes 90 % koko sähköntuotannosta. Nämä luvut heijastavat Suomen sitoutumista ympäristöystävällisempiin energiaratkaisuihin ja osoittavat, kuinka tärkeää on jatkaa sähköntuotantomenetelmien monipuolistamista.
Sähkön historiaa Suomessa
Varhaiset Askeleet
Sähkön historia Suomessa alkoi 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset merkittävät askeleet otettiin Helsingissä, missä VR:n konepaja kokeili sähkövalon tuottamista vuonna 1877. Finlaysonin kutomosali Tampereella valaistiin sähköllä vuonna 1882.
Ensimmäinen Kunnallinen Sähkölaitos: Tampereen kaupungin sähkölaitos aloitti toimintansa vuonna 1888, ollen Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos.
Sähköistys ja Kantaverkko
1920-luvun Sähköistys: 1920-luvulla sähköä tuotettiin pääasiassa alueellisissa sähkötehtaissa suurimmissa kaupungeissa, ja teollisuusyritykset tuottivat sähköä vesivoimalla pienempiin taajamiin. Suomen kantaverkko sai alkunsa, kun Imatrankosken vesivoimalaitos yhdistettiin Turkuun ja Viipuriin vuonna 1929.
Sähkömarkkinoiden Avautuminen
Sähkömarkkinat Avautuvat: Vuonna 1995 Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle sähkömarkkinalain myötä. Tämä erotti sähköntuotannon ja -myynnin sähkön siirrosta ja jakelusta. Vuodesta 1998 kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkön myyjänsä.
Nord Pool: Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on ollut yhteiset sähkömarkkinat 1990-luvulta lähtien. Nord Pool -sähköpörssi mahdollistaa sähkön kaupankäynnin kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Nykyaikainen Sähköntuotanto
Paikallinen Sähköntuotanto: Viime vuosikymmeninä on havaittavissa paluuta paikallisempaan sähköntuottamiseen. Esimerkiksi aurinkosähkön yleistyminen on mahdollistanut energian itsetuotannon kodeissa ja pienissä yhteisöissä.
Sähkön Jakeluverkon Kehitys
Säänkestävä Sähköverkko: Nykyään suomalainen sähkönjakeluverkko kehittyy edelleen, muun muassa siirtämällä verkkoa ilmasta maan alle parantaakseen säänkestävyyttä.
Sähköistämisen Loppuunsaattaminen
Sähköistämisen Täydentyminen: Vaikka sähkövalo tuli Suomeen jo 1800-luvulla, kesti lähes sata vuotta ennen kuin kaikki syrjäisetkin alueet oli liitetty sähköverkkoon. Esimerkiksi Enontekiö sai sähköt vuonna 1981.
Sähköntuotannon Nykytila Suomessa (2022)
Vuonna 2022 Suomen sähköntuotanto oli 69,2 TWh, säilyen lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tämä tuotanto kattoi 85 % maan sähkön kokonaiskulutuksesta, joka oli 81,7 TWh. Sähkön nettotuonti laski merkittävästi, 30 % edellisvuodesta, erityisesti Venäjältä tuonnin päätyttyä toukokuussa 2022. Kotimaisen päästöttömän sähkön tuotanto kasvoi huomattavasti, mikä kompensoi tuonnin vähenemistä.
Energiatuotannon Jakauma
- Ydinvoima: Ydinvoima oli suurin yksittäinen sähköntuotannon lähde, kattaen 35% kokonaistuotannosta. Olkiluoto 3:n käynnistymisen myötä ydinvoiman tuotanto nousi 7%.
- Uusiutuvat Energiat: Uusiutuvien energiamuotojen osuus oli 54% kokonaistuotannosta. Tuulivoima kasvoi huomattavasti, 41% edellisvuodesta, tuottaen 11,6 TWh, mikä on 16% kokonaistuotannosta. Vesivoiman osuus laski 14,6% edellisvuodesta, mutta tuotti silti 13,3 TWh, mikä merkitsee 19% kokonaistuotannosta. Aurinkoenergian tuotanto kasvoi, mutta sen osuus on edelleen marginaalinen (0,6%).
- Fossiiliset Polttoaineet: Fossiilisilla polttoaineilla (mukaanlukien turve) tuotettiin 11 % sähköstä, mikä on laskua edellisvuodesta. Maakaasun tuotanto laski huomattavasti (76 %) Venäjän tuonnin päätyttyä, ja kivihiilen ja öljyn käyttö kasvoi vastaavasti.
Sähköntuotannon Hajautuminen
Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Tämä monipuolinen ja hajautettu tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköntuotanto on osin yhteistuotantoa, jossa lämpöä ja sähköä tuotetaan yhdessä, mikä parantaa energiatehokkuutta.
Huoltovarmuus ja Omavaraisuus
Vaikka Suomi on hajautetun sähköntuotantorakenteensa ansiosta suhteellisen vahvassa asemassa sähkön huoltovarmuuden suhteen, maassa ei ole täydellistä omavaraisuutta energiantuotannossa. Sähköä tuodaan vuosittain 15-20 % kokonaiskulutuksesta, pääasiassa Ruotsista ja Norjasta.
Säätövoima ja Sähkön Tasapaino
Säätövoiman tarve on kasvanut vihreän siirtymän myötä, erityisesti kun sään vaikutuksille alttiimpien tuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa. Vesivoima on tärkein säätövoiman lähde Suomessa.
Sähköntuotantomenetelmät
Sähkö tuotetaan monin eri menetelmin ja eri energianlähteillä. Tärkeimpiä Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima ja nykyään myös tuulivoima. Tässä kappaleessa käsitellään näitä, ja muitakin tuotantomenetelmiä. Lisäksi katsotaan mitä tarkoitetaan säätövoimalla ja kaukolämmöllä.
Ydinvoima
Ydinvoima perustuu fissioreaktioon, jossa raskaat atomiytimet halkeavat hallitussa ketjureaktiossa vapauttaen energiaa. Tämä prosessi tapahtuu ydinreaktorissa, jossa uraani (92U) toimii yleisimpänä “polttoaineena”. Vapautunut lämpöenergia muutetaan höyryn avulla liike-energiaksi ja edelleen sähköksi. Ydinvoiman suurimmat edut ovat sen pienet hiilidioksidipäästöt ja kustannustehokkuus. Uraanin saatavuus on kuitenkin rajallista, mutta uusia esiintymiä löydetään jatkuvasti.
Suomen Ydinvoimalat
- Voimalat: Suomessa on viisi käytössä olevaa ydinreaktoria: Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1, 2 ja 3. Vuonna 2022 nämä voimalat tuottivat 35 % Suomen sähköstä.
- Loviisan Voimalat: Loviisan ydinvoimalat ovat VVER-440-painevesireaktoreita, ja ne valmistuivat vuosina 1977 ja 1980. Ne ovat länsimaiset turvallisuusstandardit täyttäviä ja niitä on modernisoitu vuosien varrella.
- Olkiluodon Voimalat: Olkiluoto 1 ja 2 ydinvoimalat ovat kiehutusvesireaktoreita, jotka ovat osoittautuneet korkean käyttökertoimensa ansiosta luotettaviksi. Voimaloissa on moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät. Olkiluoto 3 on vasta valmistunut painevesireaktori.
Uudet Hankkeet
- Olkiluoto 3: Vuonna 2005 aloitettu Olkiluoto 3 -projekti on ollut monivaiheinen ja viivästynyt, mutta sen koekäyttö alkoi vuonna 2022 ja säännöllinen tuotanto alkoi vuoden 2023 alkupuolella.
- Hanhikivi 1: Hanhikivi 1 -projekti, jonka piti olla Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö, keskeytyi vuonna 2022. Näin ollen Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen ei ole edennyt.
Turvallisuus ja Vaarat
Ydinvoiman turvallisuus on keskeinen huolenaihe. Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden suunnittelussa on otettu huomioon mahdolliset onnettomuustilanteet ja ne ovat varustettu moninkertaisilla turvajärjestelmillä. Ydinjätteen käsittely ja uraanin louhinta ovat ydinvoiman tuotannon haasteita. Lisäksi ydinvoimalaonnettomuudet, kuten Tšernobylin ja Fukushiman katastrofit, muistuttavat ydinvoiman riskeistä. Käytännössä ydinvoima on kuitenkin yksi turvallisimmista energiantuotannon menetelmistä, riskeistään huolimatta.
Ydinvoiman Asema ja Tulevaisuus
Ydinvoiman rooli Suomen energiantuotannossa on merkittävä, ja se auttaa tavoitteessa saavuttaa hiilineutraalius. Olkiluoto 3:n valmistuminen kasvatti ydinvoiman osuutta sähköntuotannossa entisestään. Ydinvoiman tulevaisuus riippuu uusien hankkeiden edistymisestä, turvallisuuden varmistamisesta sekä ydinjätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta. Suomalaisten yleinnen mielipide on myös merkittävä tekijä tässä yhtälössä.
Vesivoima
Vesivoima on päästötön ja uusiutuva energiantuotantomuoto, jossa korkealla olevan veden potentiaalienergia muuttuu ensin padossa pudotuksessa liike-energiaksi, joka edelleen muunnetaan sähköksi turbiinien ja generaattorien avulla. Vesivoiman tehokkuus riippuu putouskorkeudesta. Suomessa vesivoiman hyödyntäminen on rajoitettua tasaisen maaston vuoksi, mutta se on silti merkittävä energiantuotantomuoto. Vesivoiman sähköntuotantoa voidaan säätää nopeasti, jopa sekunneissa, joten sen avulla voidaan tasoittaa kulutushuippuja.
Historiallinen Tausta
- Muinaiset Vesimyllyt: Vesivoiman käyttö Suomessa ulottuu vuoteen 1352, jolloin Aurajoelle rakennettiin vesimylly.
- Teollistumisen Aikakausi: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa alettiin muuttaa veden voimaa sähköksi, mikä mahdollisti tehtaiden sijoittamisen myös kauemmas vesistöistä.
Nykypäivän Vesivoima
- Voimalaitosten Määrä: Suomessa on noin 220–250 vesivoimalaitosta.
- Rajoitukset: Suomen tasainen maasto asettaa rajoituksia vesivoiman teholle verrattuna maihin, joissa on suuria korkeuseroja.
- Ympäristövaikutukset: Vaikka vesivoima on päästötöntä toimiessaan, uusien voimalaitosten rakentaminen aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Tulevaisuuden Mahdollisuudet
- Tehon Kasvattaminen: Vesivoiman osuutta sähköntuotannossa voidaan kasvattaa nykyisten laitosten tehoa parantamalla.
- Vuorovesi- ja Aaltovoima: Vaikka vuorovesi- ja aaltovoima ovat vielä kehitysvaiheessa, ne tarjoavat potentiaalia tulevaisuuden energiantuotantoon.
Haasteet ja Kehitysnäkymät
- Ympäristömuutokset: Vesivoimalaitosten rakentaminen vaikuttaa paikalliseen ekologiaan ja ympäristöön.
- Uusien Laitosten Rakentaminen: Suomessa ei todennäköisesti rakenneta merkittävästi uusia vesivoimalaitoksia tehokkaimpien paikkojen ollessa jo käytössä.
- Energiatuotannon Tasapaino: Vesivoiman kyky reagoida nopeasti kulutuksen vaihteluihin tekee siitä tärkeän osan sähköntuotannon säätövoimaa.
Yhteenvetona, vaikka Suomen geografiset olosuhteet asettavat rajoituksia vesivoiman tehokkaalle hyödyntämiselle, se on edelleen tärkeä osa maan uusiutuvaa energiantuotantoa. Vesivoiman tulevaisuus keskittyy tehostamiseen ja mahdollisesti uusiin innovaatioihin, kuten vuorovesi- ja aaltovoimaan.
Tuulivoima
Tuulivoima hyödyntää ilmakehän liike-energiaa eli tuulta sähköntuotantoon. Tuulivoimalat eli tuuliturbiinit muuttavat tuulen liike-energian sähköksi generaattorin avulla. Tuulivoima on yksi kustannustehokkaimmista ja lähes päästöttömistä energiantuotantotavoista.
Tuulivoiman Hyödyntäminen ja Teknologia
- Optimaalinen Tuulen Nopeus: Tuulivoimalat toimivat parhaiten noin 10 m/s tuulennopeudella. Liian voimakas tuuli voi vahingoittaa voimaloita, minkä vuoksi ne kytkeytyvät pois päältä tietyssä raja-arvossa.
- Teknologinen Kehitys: Tuulivoimateknologia on kehittynyt jatkuvasti, mikä parantaa energiantuotannon tehokkuutta ja pienentää metallien käyttöä.
Tuulivoiman Kasvava Merkitys Suomessa
- Kapasiteetin Kasvu: Kesäkuuhun 2022 mennessä Suomessa oli 1112 tuulivoimalaa kokonaiskapasiteetilla 4037 MW.
- Vuodenaikaisvaihtelu: Suomen olosuhteissa tuulivoima on erityisen tehokasta talvella, kun tuulen nopeus on suurempi.
- Sijainti: Tuulivoimalat sijoitetaan usein rannikkoalueille ja tuntureille, missä tuuliolosuhteet ovat suotuisimmat.
Tuulivoiman Tulevaisuus
- Laajenevat Hankkeet: Suunnitteilla on sekä maalle että merelle sijoitettavia tuulivoimahankkeita, yhteensä yli 54 000 MW.
- Sisämaan Potentiaali: Tulevaisuudessa tuulivoimaloita rakennetaan yhä enemmän myös sisämaahan.
Ympäristövaikutukset ja Taloudellisuus
- Energian Takaisinmaksuaika: Tuulivoimala tuottaa käyttöikänsä aikana moninkertaisesti sen valmistukseen, asennukseen ja purkamiseen käytetyn energian.
- Metallien Energiakulutus: Metallien louhintaan ja jalostukseen liittyvä energiakulutus on huomioitava tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksissa.
Tuulivoiman Haasteet ja Mahdollisuudet
- Sähkönsiirron Tehokkuus: Tuulivoimalat sijoitetaan lähelle kulutuskeskuksia välttämään pitkiä sähkönsiirtoja.
- Ympäristövaikutukset: Tuulivoimalat vaikuttavat paikalliseen maisemaan ja ekosysteemiin, mutta ovat päästöttömiä toimiessaan.
Yhteenvetona, tuulivoima on keskeinen osa Suomen siirtymistä kohti uusiutuvaa ja päästötöntä energiantuotantoa. Teknologisen kehityksen ja suotuisien olosuhteiden ansiosta tuulivoima kasvattaa merkittävästi osuuttaan Suomen energiantuotannossa.
Aurinkovoima
Aurinkovoima hyödyntää auringon säteilyenergiaa sähkön ja lämmön tuottamiseen. Sähkö tuotetaan aurinkokennoilla, jotka muuntavat auringon säteilyä sähköksi valosähköisen ilmiön kautta. Aurinkokeräimet taas hyödyntävät auringon lämpöenergiaa, lämmittäen nesteitä esimerkiksi lämminvesivaraajissa.
Sähkön Tuotanto
- Aurinkopaneelit: Aurinkopaneelit koostuvat useista kennoista, ja niiden teho riippuu kennojen määrästä. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja kysyntä on kasvanut.
- Tuotannon Vaihtelu: Suomessa aurinkoenergian tuotto vaihtelee vuodenajan mukaan, ollessaan korkeimmillaan kesäkuukausina ja pienimmillään talvella.
Haasteet ja Mahdollisuudet
- Suomen Olosuhteet: Pitkä pimeä kausi ja lumi rajoittavat aurinkoenergian hyödyntämistä talvella. Energian varastointi akkuihin voi tasata tuotantoa, mutta ei riitä kattamaan talven tarvetta.
- Pientuotanto: Kotitaloudet ja pienet yritykset ovat yleistyneet aurinkopaneelien käyttäjinä.
Aurinkolämpövoimalat
- Keskittäminen ja Muunnos: Suuremmassa mittakaavassa aurinkolämpövoimaloissa keskitetään auringon valoa peileillä, tuottaen lämpöä veden höyrystämiseen ja turbiinien pyörittämiseen sähkön tuottamiseksi.
Aurinkovoiman Käyttö ja Trendit
- Kysynnän Kasvu: Vuoden 2021 aikana aurinkopaneelien kysyntä kasvoi merkittävästi.
- Maantieteelliset Eroavaisuudet: Suomessa aurinkovoiman tuotto on kannattavinta etelässä, pohjoisessa tuotto on heikompaa.
- Ensimmäiset Voimalat: Ensimmäinen aurinkovoimala otettiin käyttöön Muuramen ostoskeskuksessa vuonna 2016.
Yhteenvetona, aurinkovoima tarjoaa Suomessa kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon, erityisesti kesäkuukausina. Pientuotanto kotitalouksissa ja yrityksissä kasvaa, mutta maan maantieteellinen sijainti asettaa haasteita aurinkoenergian tehokkaalle hyödyntämiselle ympäri vuoden.
Bioenergia
Bioenergia on Suomen merkittävin uusiutuvan energian lähde. Sen käyttö on laajalle levinnyttä, alkaen yksittäisistä kotitalouksista aina suuriin teollisuuslaitoksiin ja kaukolämpölaitoksiin asti.
Bioenergian Lähteet ja Tuotanto
- Biomassan Poltto: Bioenergiaa saadaan biomassan, kuten biokaasun, jätepolttoaineiden biohajoavien osien, peltobiomassojen ja puuperäisten polttoaineiden polttamisesta.
- Monipuolinen Polttoaine: Biomassaa voidaan käyttää energianlähteenä kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa.
- Metsäteollisuuden Sivuvirrat: Metsäteollisuuden sivutuotteet, kuten jätepuu, ovat merkittävä biomassan lähde Suomessa.
Bioenergian Ympäristövaikutukset
- Hiilineutraalius: Biomassojen polttamisen katsotaan olevan hiilineutraalia, sillä poltettaessa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan.
- Kestävyys: On tärkeää varmistaa, että puupolttoaineiden alkuperä on kestävää eikä vaaranna vanhojen, luontoarvoiltaan arvokkaiden metsien olemassaoloa.
Bioenergian Käyttö, Merkitys ja Mahdollisuudet
- Laaja Kirjo Käyttökohteita: Bioenergiaa käytetään monipuolisesti, esimerkiksi lämmön ja sähkön tuotannossa, sekä metsäteollisuudessa.
- Suurin Uusiutuva Energiatuotanto: Vuonna 2022 bioenergian osuus uusiutuvista energialähteistä oli 42 % energian kokonaiskulutuksesta.
- Fossiilisten Polttoaineiden Korvaaminen: Bioenergialla on potentiaalia korvata fossiilisia polttoaineita erityisesti suurempien kiinteistöjen ja liikenteen sektoreilla.
- Strategiset Tavoitteet: Kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa asetetaan tavoitteita uusiutuvan energian, erityisesti bioenergian, käytön lisäämiselle.
Fossiiliset polttoaineet
Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili, öljy, turve ja maakaasu, ovat tärkeitä energianlähteitä, vaikkakin niiden käyttöä pyritään vähentämään. Ne ovat edelleen keskeisiä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksissa, mutta uusiutuvien energialähteiden ja jätteenpolton myötä niiden rooli on muuttumassa.
Sähköä ja lämpöä fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan polttamalla. Näin syntyvällä lämpöenergialla lämmitetään vettä, joka höyrystyy, ja höyryllä pyöritetään generaattoriin kiinnitettyä turbiinia, jolloin syntyy sähköä.
Kivihiili
- Käyttö ja Vähentäminen: Kivihiilen käyttö on ollut laskussa ja sen käytöstä on käyty laajaa keskustelua. Esimerkiksi Helsingissä on päätetty sulkea Salmisaaren ja Hanasaaren kivihiilivoimalat.
- Päästöt: Kivihiilen suurin ongelma ovat päästöt, erityisesti hiilidioksidipäästöt.
Maakaasu
- Pienemmät Päästöt: Maakaasu on vähäpäästöisempi fossiilinen polttoaine ja sitä käytetään lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Viime aikoina sen käyttö on vähentynyt Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen.
Turve
- Kotimainen Energianlähde: Turve on merkittävä työllistäjä ja kotimainen tuote, mutta sen käyttö on herättänyt keskustelua päästöjen ja ympäristövaikutusten vuoksi. Sen käytön on määrä vähentymässä tulevina vuosina.
Tulevaisuuden Suunta
- Vähittäinen Luopuminen: Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentymässä, ja kivihiilen käyttö kielletään Suomessa kokonaan 1.5.2029 alkaen. Tavoitteena on siirtyminen kohti päästöttömiä energiamuotoja.
Yhteenvetona, fossiiliset polttoaineet ovat edelleen merkittävä osa Suomen energiantuotantoa, mutta niiden käyttöä pyritään vähentämään ja korvaamaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämä on osa laajempaa siirtymää kohti kestävämpää ja päästöttömämpää energiantuotantoa.
Mitä on yhteistuotanto?
Yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä tuotetaan samanaikaisesti samassa voimalaitoksessa. Sähköntuotannon hukkalämpö, jota ei pystytä muutamaan sähköksi, otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen. Tämä prosessi on energiatehokas, sillä se maksimoi polttoaineiden hyödyntämisen ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Yhteistuotantolaitoksissa voidaan hyödyntää jopa 90 prosenttia polttoaineen energiasta.
Yhteistuotantolaitokset käyttävät erilaisia polttoaineita, kuten biomassaa ja jätettä. Suomessa suurin osa kaukolämmöstä ja merkittävä osa sähköstä tuotetaan yhteistuotantona.
Mitä on kaukolämpö?
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Lämpö tuotetaan keskitetysti ja toimitetaan putkistojen kautta käyttäjille. Lämmityksessä hyödynnetään yhteistuotantolaitosten tuottamaa hukkalämpöä.
Kaukolämmön polttoaineina käytetään maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Puupolttoaine on nykyään kaukolämmön merkittävä polttoaine.
Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat voimalaitoksen polttoaineesta. Uusiutuvan energian käyttö yhteistuotantolaitoksissa vähentää ympäristövaikutuksia. Vuonna 2018 lähes puolet Suomen rakennusten lämmitysenergiasta tuotettiin kaukolämmöllä.
Mitä on säätövoima?
Säätövoima on sähköntuotantomuoto, joka pystyy joustavasti reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Se on tärkeä sähköverkon tasapainon ylläpitämiseksi ja katkosten ehkäisemiseksi. Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa on haasteellista, ja siksi säätövoimaa tarvitaan.
Säätövoiman merkitys on kasvussa sähkön kysynnän jatkuvan kasvun ja uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvän käytön myötä. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan, mikä lisää säätövoiman tarvetta, sillä tuotanto ei ole täysin ennustettavissa.
Suomessa suurin osa säätövoimasta tuotetaan vesivoimalla, ja lisäksi sitä tuodaan muista Pohjoismaista. Säätövoima auttaa tasoittamaan sähkön kysyntäpiikkejä, mutta se ei yksin ratkaise kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon haasteita.
Sähköntuotannon Ympäristövaikutusten vähentäminen
Energiantuotanto aiheuttaa välttämättömiäkin ympäristövaikutuksia koko tuotantoketjussaan, mukaan lukien polttoaineiden hankinta, jalostus, varastointi, kuljetus, ja jätteiden käsittely. Ilmastonmuutos, happamoituminen, vesistövaikutukset ja jätteiden syntyminen ovat keskeisiä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.
Tuotannon ympäristövaikutuksia pyritään kuitenkin aktiivisesti vähentämään osana vihreää siirtymää:
Vihreä Siirtymä
Vihreä siirtymä viittaa laajaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen muutokseen, jonka tavoitteena on siirtyä kestävään kehitykseen perustuvaan elämäntapaan ja talousjärjestelmään.
Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko-, tuuli-, ja vesivoimaan, on keskeinen osa vihreää siirtymää. Tämä vähentää päästöjä ja tukee kestävää kehitystä.
Sähkön Alkuperän Läpinäkyvyys
Sähkönmyyjien on ilmoitettava sähkölaskuissa ja markkinointimateriaaleissa sähkön energialähteet sekä niiden ympäristövaikutukset. Tämä edistää kuluttajien tietoisuutta ja vastuullisia valintoja.
Kaukolämmön ja Yhteistuotannon Merkitys
Kaukolämpö, usein tuotettu yhteistuotannossa, on merkittävässä roolissa Suomen energiantuotannossa. Yhteistuotanto on energiatehokas, ja sen osuus kasvaa, edistäen samalla ympäristöystävällisempiä tuotantomuotoja.
Energiantuotannon Monimuotoisuus
Suomen sähköntuotanto perustuu yhä enemmän monipuolisiin energialähteisiin. Vesivoiman, ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa, vähentäen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Ympäristövaikutusten Vähentäminen
Energiantuotannon ympäristövaikutuksia pyritään aktiivisesti vähentämään teknologisilla innovaatioilla, uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuutta parantamalla.
Ympäristönsuojelun Lainsäädäntö
Lait ja asetukset, kuten ympäristönsuojelulaki, päästökauppalaki, ja ympäristövaikutusten arviointilaki, ohjaavat energiantuotantoa ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tämä vihreään siirtymään ja kestävään kehitykseen keskittyvä lähestymistapa vähentää merkittävästi energiantuotannon ympäristövaikutuksia ja tukee Suomen tavoitteita päästövähennysten saavuttamisessa.
Innovaatiot ja Tulevaisuuden Näkymät
Uusiutuvan Energiakäytön Kasvu: Suomessa kivihiilipohjaisen energiantuotannon rooli pienenee, kun taas uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoiman, käyttö kasvaa. Kivihiilen käyttö on loppumassa vuoteen 2029 mennessä, ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistuminen edistää päästötavoitteiden saavuttamista.
Sähkön Tuotannon ja Kulutuksen Joustavuus: Teknologinen kehitys mahdollistaa entistä joustavamman sähkön tuotannon ja kulutuksen. Esimerkiksi kotitalouksien sähkönkulutus voidaan mitata tunneittain, mikä mahdollistaa kysyntäjouston eli sähkön käytön tehostamisen.
Uudet Innovaatiot: Uusia innovaatioita kehitetään jatkuvasti parantamaan uusiutuvan energian tehoa ja tehokkuutta. Esimerkiksi biomassasta tuotettava maakaasu ja geoterminen energia ovat potentiaalisia korvaajia kivihiilelle.
Yhteistyön Merkitys: Eri toimialojen välinen yhteistyö on Suomen vahvuus energiantuotannossa. Esimerkiksi HYBRIT-hanke pyrkii ottamaan käyttöön fossiilivapaan teräksenvalmistustekniikan.
Energian Tuottajista Kuluttajiksi: Aurinkopaneelien yleistyminen muuttaa kuluttajat myös energian tuottajiksi, mikä edistää läpinäkyvämpää ja kestävämpää energiantuotantoa. Lisääntynyt tietoisuus ja läpinäkyvä tieto energiankäytöstä auttavat kuluttajia hahmottamaan roolinsa kestävässä energiataloudessa.
Asenteiden ja Ajattelun Muutos: Tulevaisuudessa tarvitaan syvempää ymmärrystä siitä, miten energiajärjestelmä muutetaan ja miten ihmiset ymmärtävät oman roolinsa tässä kehityksessä.
Näin Suomi on matkalla kohti entistä vihreämpää ja kestävämpää energiantuotantojärjestelmää, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja teknologian edistykseen.
